Tällä kirjoitussarjallani en halua loukata ketään politiikasta, taloudesta tai yhteiskuntatieteistä tietämätöntä pässiä, mutta haluan kuitenkin. Haluan monottaa henkisesti niin navakan potkun palleille, että jos sen runttauksen jälkeen haluaa raapia pallejaan, joutuu työntämään sormet sieraimiin - pallit löytyvät sieltä.
Michel Foucault kirjoitti kirjan "Tarkkailla ja rangaista." Olen tästä aikaisemminkin maininnut, mutta tämänkaltaiset klassikot ovat tällä hetkellä ajankohtaisempia EU:n myötä kuin koskaan, joten ei haittaa kerrata. Ei ihme, että moni (minä myös) vertaa tätä aikakautta ja EU:ta Neuvostoliittoon.
Taas typistetysti, kun ottaa huomioon meikäläisen kirjoitussarjan nimen, niin pidän aiheen "simple and stupidina", eli typistän aiheen, mutta aloitetaas!
Foucault kirjoitti kirjassaan panopticon vankilamallista. Vankila on pyöreä ja keskellä on vartiotorni. Selleistä ei näe vartiotorniin, mutta tornista näkee kaikkeihin selleihin. Koska vanki ei voi nähdä vartiotorniin, niin tästä seuraa se, että hän alkaa seurata omaa ja muiden käytöstä, koska reppana ei tiedä tarkkaillaanko häntä vai ei. Hänestä tulee tällaisessa vankilassa itsensä ja muiden "vanginvartija."
Tästä päästään vahvan aasinsillan kautta esim. DDR:ään ja Stasiin. DDR:ää voisi verrata helposti monessa kohtaa EU:hun, mutta näin lyhyesti: sitä hehkutetaan, mutta kukaan siellä ei halua olla. Menneinä aikoina Itä-Saksassa kukaan ei voinut kritisoida hallintoa, koska se muistuttaa kovasti mm. tämän päivän Ruotsia. Voit menettää työsi tai pahimmillaan jopa joutua vankilaan. Kenestäkään ei tiedä, kuka on nk. snitch. DDR:n aikana kaikille hehkutettiin Itä-Saksan menestystä ja länsimaiden rappiota. Jostain syystä jengi halusi henkensä kaupalla länteen - you do the math.
Suomessakin on syntynyt tällaisia kansalaisten omia perustamia "Staseja." Nämä saatanan hypersensitiiviset pässit - huomaa, että ovat omasta mielestään myös suvaitsevaisia -, ovat kovia loukkaantumaan, koska ovat omasta mielestään nk. "oikeamielisiä" ja tekevät ilmiantoja heidän mielestään väärinajattelevista työntekijöistä heidän työnantajilleen - vitun sairasta. Stasi johtui valtionjohdosta, mutta nyt meillä on niitä "stasilaisia" vapaaehtoisina - vitun sairasta.
Erilaisia mielipiteitä ei sallita ja tästä syystä näitä perässä vedettäviä pässejä kutsutaankin lampaiksi tai sopuleiksi.
Sitten palataan taas Foucaultiin. Michelin ajatus oli se, että tietyissä tilanteissa voit istuttaa ihmiselle mielen vankilan. Yksi tällainen tämän päivän ajatus ja mielen vankila on rasismi tai oikeammin "rasismi" ja monikulttuurisuus.
Et enää uskalla ilmaista mielipiteitäsi, koska "Stasi" (panotpticonin vartiotorni) tarkkailee sinua ja "Stasi" on kovassa EU:n ohjauksessa. Ei saa kyseenalaistaa fasistisen ja epädemokraattisen EU:n (Vrt. N-liitto) hallintoa ja sen hehkuttamaa monikulttuuria (Vrt. kommunismi)! Olet rasisti ja todellakin voit menettää työsi ja sosiaaliset suhteesi "väärinajattelun" vuoksi. Näin on tapahtunut myös itselleni. Vapaaehtoisia "stasilaisia" on muuten nykyään paljon. Nyt on vaan vittu hehkutettava monikulttuurisuutta (Vrt. kommunismi), joka myös tunnetaan toiselta nimeltään halpatyövoima.
Monikaan ei muuten hoksaa kyseenalaistaa monikulttuurisuutta. Mihin vittuun korkean sivistyksen kulttuuri yhtäkkiä alkoi tarvitsemaan Sahelin luku- ja kirjoitustaidottomien bantujen kulttuuria? Koodaamiseen? Aloimme "tarvitsemaan" tätä vasta EU-liittymisen myötä. Aikaisemmin meille riitti kansainvälisyys.
Loppukaneettina ja viestinä siitä, että miten Foucault liittyy tähän. No juuri siten, että "rasismi" ja monikulttuuri ovat samankaltaisia tarkkailijoita ja mielen vankiloita kuin aikoinaan suomettumisen ja taistolaisuuden aikana kommunismi. Aiheet ovat erit, mutta toiminta sama. Miksi jokainen aikakausi tarvitsee omat ilman omia aivojaan käyttämättömät idioottinsa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti